Tammikuu 2019

TUVET-hankkeen lähtökohtia

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on saanut paljon positiivista huomiota maailmalla. Menestyksen taustalta on tunnistettu useita tekijöitä ja yhden niistä on arvioitu olevan oppilaiden saama joustava tuki varhaiskasvatus- ja kouluvuosien aikana. Oppilaan oikeutta tukeen linjataan muun muassa perusopetuslaissa, jonka 4 § 1 momentin mukaan ”oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä”. Valtioneuvoston asetus 422/2012 täydentää perusopetuslakia ja sen 4 § mukaan ”koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet niin, että huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimien oikea-aikaiseen kohdentumiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.”

Käytännössä oppilaiden tarvitsemaa tukea tarjotaan kolmiportaisesti, vaikkei laki varsinaisesti linjaa tuen antamisen muotoa. Kolmiportaisessa tukimallissa yleistä tukea annetaan oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Mikäli tehostetun tuen toimenpiteet eivät ole riittävät, oppilas voi saada erityistä tukea. Vaikka kolmiportainen tukimalli luo selkeän raamin tuen järjestämiselle, peruskoulussa on arvioitu olevan vuosittain noin 10 000 oppilasta, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea. Vaativaa erityistä tukea tarvitseva oppilas voi olla minkä tahansa kolmiportaisen tuen piirissä, mutta joka tarvitsee moniammatillista ja usein myös intensiivistä tukea oppimisen tueksi. Vaativa erityinen tuki ei ole siten neljäs tuen taso vaan keino, jolla voidaan annettavaa tukea tehostaa lapsen tarpeita vastaavaksi.

Vaativa erityinen tuki-käsite otettiin käyttöön Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä̈ tutkimus- ja kehittämishanke VETURIssa (2011-2015), jossa kehitettiin ja selvitettiin peruskoulussa annettavaa opetusta ja oppilaiden tukea. Vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän, jonka työskentelyn lopputuloksena syntyi Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa -raportti. Raportissa linjataan toimenpiteitä, joilla voidaan vastata vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin entistä paremmin. Raportissa esitetään monia kehittämisehdotuksia, joista TUVET-hankkeessa keskitytään erityisesti vaativaan erityiseen tukeen liittyvän sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen moniammatillisten yhteistyön joustavoittamiseen sekä opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen.

Nelson Mandela on joskus todennut, että koulutus on voimakkain ase, jolla voimme muuttaa maailmaa. Me TUVET-hankkeessa uskomme myös tähän. Kouluttamalla tulevia ja jo työssä olevia opettajia ja muita ammattilaisia voimme parhaiten kehittää tukea, jota vaativaa erityistä tukea tarvitseva lapsi tarvitsee kasvaakseen ja oppiakseen.

Eija Kärnä, professori, hankkeen vastuullinen johtaja, Itä-Suomen yliopisto

Alla olevalla tallenteella Aino Äikäs (yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto) kertoo vaativan erityisen tuen käsitteestä:

Tutustu myös tallenteella mainittuun OKM:n kehittämisryhmän loppuraporttiin:

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa